Konalan historiaa

Konala liitettiin osana Pitäjänmäkeä Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Pitäjänmäki kuului sitä ennen Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa).

Nykyinen Konalan kaupunginosa käsittää pohjoisosan Helsingin pitäjään kuuluneesta Kånalan kylästä. Kylä oli isonjaon päättyessä vuonna 1776 jaettu kolmeen maakirjataloon, joista alettiin lohkoa asuntotontteja esikaupunkiasutusta varten rantaradan valmistuttua 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pitäjänmäen asemanseutu muodostettiin vuonna 1908 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, johon kuuluivat Kånalan ja Talin kylät. Alueen asutus säilyi luonteeltaan maaseutumaisena vuoden 1946 liitokseen saakka ja varsinaista kaupunkiasutusta sinne alkoi muodostua vasta vuonna 1949, jolloin se sai asemakaavan kadunnimineen.

Omaksi kaupunginosakseen  Konala erotettiin vuonna 1959. Alueen talonpoikaistalot ovat säilyneet kadunnimissä Kolsarintie (Kolsar), Kyttäläntie (Skyttas), Ruosilantie (Rosas) ja Vähäntuvantie (Lillstuga). Vanhoja paikannimiä sisältyy myös kadunnimiin Sotilaspellontie (Soldatåker), Ristipellontie (Korsåker) ja Vuorikummuntie (Bergkulla). Vanha Hämeenkyläntie on Konalasta Hämeenkylään aikoinaan johtanut tie. Muutoin Konalan katujen nimet on mukailtu maatalouteen liittyvistä aiheista (muun muassa Kylväjäntie, Kyntäjäntie ja Tähkätie).

LÄHDE:WIKIPEDIA

Otsikon alta löydät myös Konalan historiaa käsitteleviä artikkeleja, ja radiokuunnelman.